AAVEITA – ONKO HEITÄ?

Aaveet ja uskomukset ovat kuuluneet ihmisten arkipäiväiseen elämään läpi vuosikymmenten. Toiset tarinat ovat kadonneet tai unohtuneet, mutta jotkut niistä yhä elää. Erilaisten kummitustarinoiden ja uskomusten kertominen on kuulunut yhteiseen vapaa-ajan viettoon iltaisin tuvassa puhdetöiden ohessa, kun on täytetty ns. ”Tyhjää, tylsää aikaa”. Tarinankertojat ovat olleet tärkeässä osassa yhteisössä ja heidän tarinoitaan ollaan tultu kuulemaan jopa pitkien matkojen takaa. Tarinoilla on vahvistettu myös yhteisöä. Tarinankertojaa ollaan saatettu koetella, jotta saataisiin tietää, onko tarina tosi vai keksitty. Tuvan on täyttänyt jännitys ja mielikuvituksen maalaamat kuvat. Tarinankerronta on ollut itselleni tärkeässä osassa aina. En unohda oman pappani kertomia jännittäviä tarinoita, joissa risteilivät aaveet, silmänkääntäjät, luonnonhenget, velhot jne. Tarina-arkku oli ehtymätön. Syyslukukaudella pääsimme hyppämään tarinoiden siiville kuulluin, luetuin ja koetuin tarinoin. Ehkä saimme kiinni hetken mitä yhteisen tarinan jakaminen kaikkien kuulijoiden läsnäollessa on. Toivottavasti voimme jakaa sinulle jotain omasta kokemuksestamme. Ole hyvä, astu aaveiden maailmaan.

Ystävällisesti Sanakyöpeleiden psta:  Kati Oinonen, sanataideohjaaja.

Lukuvuoden 2017-2018 teemana on Luonnonhenget ja kummitukset. Sanataideryhmissä tutustutaan uskomuksiin Suomalaisista luonnon hengistä sekä rakennusten ja paikkojen kummituksista ja aaveista. 

Syyslukukauteen Sanakyöpeleille kuului projektiopetusta yhdessä Sanataikureiden, Loitsijoiden ja Sanasampojen kanssa. Yhdessä tehtiin retki Suomen Kansallisteatteriin. Suomen Kansallisteatteri(Suomalainen teatteri) on vuonna 1872 perustettu, maailman vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Helsingin keskustassa sijaitsevassa Kansallisteatterissa on esiintynyt useita merkittäviä näyttelijöitä. Teatterissa on havaittu säännöllisesti 1960-luvulta saakka myös aaveita, jotka ovat näyttäytyneet eri paikoissa eri puolilla teatteria. Näiden nähtyjen aaveiden uskotaan olevan edesmenneitä teatterin näyttelijöitä.  Retkellä pääsimme kuulemaan Kansallisteatterin paranormaaleista ilmiöistä ja aavenäyistä. Pääsimme myös kiertämään kyseisillä paikoilla teatterin sisällä. Oppaanamme toimi Suomen Kansallisteatterin vahtimestari Matti Patana. Hän oli hyvin perehtynyt tarinoihin ja johdatti meidät hienosti ja innostavasti läpi koko kierroksen. Suurkiitokset Suomen Kansallisteatterille, että pääsimme vierailulle!

file (4)file3 (1)

Paluumatkalla junassa huomattiin yhden lapsen vaatteisiin tarttuneen narikkalapun nro: 9 joka saattoi olla teatterin kujeilevan aaveen, entisen näyttelijän sinne kenties jättämä. Ehkäpä tämä oli kutsu teatteriin uudelleen?

Retken jälkeen jatkoimme ryhmissä aiheen parissa. Loppuhuipennuksena teimme omat Haamukirjat. Meidän ryhmämme valmisti kirjoihin mukaan omat Haamuhoukuttimet tai Haamuhäätimet tai Mörkökarkottimet, joiden tarkoitus oli kutsua tai häätää aaveet erilaisista paikoista. 

Mörkökarkotin Rölli:

Rölli, joka on asunut mörköjen kanssa. Möröt oli pettänyt sen, joten se kiertelee nyt ympäri ihmismaailmaa ja se haluaisi muuttua ihmiseksi. Se auttaa niitä perheitä tai ihmisiä jonne kaikki möröt on pesiytyneet. Se ilmestyy ja katoaa, ilmestyy ja katoaa. Vaikka sitä yrittäisi jäljittää, sitä ei koskaan löydy. Se kulkee mörköjen ja ihmismaailmoiden välissä.

( Kirj. You)

Mörkökarkotin/Mörköhoukutin:

Houkuttaa naispuolisia mörköjä/haamuja. Karkottaa miespuolisia haamuja. Se teleporttailee kaikkialle. Vaikka siihen laittais jäljittimen, niin hetken on signaali ja sitten ei yhteyttä. Ja se on sellanen että se tekee huonoa karmaa. Jos sille tekee jotain, niin se kostaa sen. Joskus jos se on ilosella päällä, niin se saattaa tehdä hyvää karmaa.

(Kirj. Aina)

Mörkökarkotin:

Sillä on ollut yksi kaveri, se on leikkinyt sen kaa, mut sit se ei enää ollu sen kaa. Ne oli hyviksii, mut sit ne alko pelottaa ihmisiä. Tää ei tykänny siitä ja ne alkoi auttaa ihmisiä. Se lentelee minne vaan. Se imee haamuja nenällään jos se näkee niitä. Samalla se saa koristeita itseensä.

(Kirj. Fan)

Haamuhoukutin:

Houkuttelee haamuja paikalle. Se on mustekalamainen avaruusolento, jolla on luontojuttuja, joiden avulla se pystyy houkuttamaan mörköjä ja haamuja.

(Kirj. Alarik)

file-1 (1)

Lukijalle haamutietoutta:

Haamu on läpinäkyvä ja haamu on myös leijuva. Haamu voi mennä seinien läpi ja lentää. Se voi mennä minne haluaa. Ihmiset ei nää sitä. Haamut liikkuu yleensä aamulla tai illalla, koska silloin on pimeää, eikä niitä nää. Haamut tykkää pelotella ihmisiä ja ne tykkää leijua ihmisten maailmassa. Haamut ujeltaa. Haamut viihtyy yleensä semmoisissa paikoissa missä ihmiset eivät yleensä ole. Metsissä ja muualla. Haamuja on isoja ja pieniä. Yleensä ne on keskikokoisia, koska jos ne on liian pieniä, ihmiset ajattelee että niitä ei ole, jos taas ne on liian suuria, niin ihmiset alkaa epäilee, että ehkä ne on tuolla ja ne alkaa näkyä. Haamujen pää on kaari, niillä ei ole kaulaa. Yleensä niiden alapuoli on aika verhon näköinen, aaltoileva. Kädet on soikiot, ei kasvoja, vain suu ja silmät. 

(Kertonut: Fan)

Kuuntele lisää haamutietoutta tästä.

Kirjan valmistusprosessista teimme oman lyhyen videon, sekä lyhyen animaation, jossa Mörkökarkottimet/Haamuhoukuttimet ovat työssään. Kirja valmistettiin osittain kierrätysmateriaaleista, sekä käytettiin käsinsidonta -tekniikkaa. Kirjojen sisälehdille liitettiin lukuvuoden aikana erilaisten harjoitteiden kautta koostettuja tekstejä. Jokainen oppilas nimesi oman kirjansa. 

Meidän ryhmämme kirjojen nimiksi tuli:

Aavevaltiot

Lukko

Haamukäsikirja

Limakirja

Syyslukukauden luimme Mervi, Heikkilä ja Jussi, Matilainen  Kummajaisten kylä -kirja Haamukustannus 2014, sekä Tuula, Aaltonen Pikkuväen poluilla -kirja Haamukustannus 2016 ja Harri, Istvan-Mäki, Mörkökirja Haamukustannus 2015

Teksti ja kuvat sanataideohjaaja Kati Oinonen

Kommentoi

Vaaditut tiedot on merkitty tähdellä. (Sähköpostiosoitetta ei julkaista.)

_Vantaan Sanataidekoulu     _Asematie 11 A 11 (Tikkuraitti 11 A 11)    _01300 Vantaa     _P: 045 126 6080     _Ota yhteyttä