Sanataideopettaja Kati Oinonen oli tuonut kerhoon tyhjiä taloja, jotka iltapäiväkerholaiset saivat itse sisustaa ja kalustaa piirroksillaan hirviöiden taloiksi. Kerhon seinille tulikin monenmoisia asuntoja ja asukkaita. Kerhotalon ikkunoista kurkisteli outoja, hieman lepakoita muistuttavia elukoita, joita yritettiin häätää kynttilänvaloilla. Ei ihan onnistunut, joten päätettiin pitää 1.11. Halloween-juhlat. Valot sammutettiin, kynttilät sytytettiin ja koko kerhotila täyttyi haamuilla, pienillä prinsessoilla, luurangoilla ym erikoisilla ja pelottavilla hahmoilla. 

Kuva: Eija Pikkusaari

Erään lapsen mukanaan tuomat kasvomaalit aiheuttivat jonon päänoidan eteen, koska sekä tytöt että pojat halusivat saada korostusta kasvoihinsa jo muutenkin upeiden asujensa täydennykseksi. Aika uhkasi loppua kesken ja niinpä pieni haamu-tyttönen jatkoi kavereiden kasvojen koristelua. Tämä olikin parempi ratkaisu, sillä kasvokuvioista tuli erittäin monipuolisia ja mielenkiintoisia.

Päänoita siirtyi kattamaan pitopöytää, jossa oli tarjolla kaikenlaista ällöttävää, nyyttikestityyliin hankittua naposteltavaa: myrkkyjuomaa, haamutikkareita yms. Kaikki syötävä maistui kuitenkin pienille juhlijoille – siis se kaikki, joka ei ollut tipahdellut juhlinnan tuoksinassa lattialle. Ei huolta: kuten normaalinkin kerhopäivän jälkeen tilat siivottiin yhteistuumin ja pienet masut pullollaan lapset lähtivät koteihinsa odottamaan tiedossa olevia illan rientoja.

Eija Pikkusaari  

ip-ohjaaja